Hyvä minä, hyvä me, hyvä meidän joukkue!

 

 Projekti on saatettu päätökseen ja on aika viimeisen blogipäivityksen. Syksy on ollut mahtavan energinen ja haluankin kiittää kaikkia muutokseen osallistuneita, kamppailuklubin kundeja (joiden hermot ovat kestäneet uskomattoman hyvin tällaisen ryhmärämän koutsaamista) , yhteistyökumppaneita sekä blogissa vierailijoita ja muita tsemppareita. Ja vaikka yksi juttu on nyt saatu päätökseen, uutta ollaan jo hyvää vauhtia suunnitelemassa. Tammikuulle ollaan ehdotettu mm. yhteistä röökilakkoa sekä juoksukoulua ja treenivuoroa on myös päätetty jatkaa.

 

Viikko sitten sunnuntaina vedimme ykköset ylle ja juhlimme projektin päättymistä hienolla remmillä saunomisen, syömisen ja juomisen merkeissä. Loppupunnituksessa huomattiin, että vaikka kiloja ei ehkä ollut karissut ihan se suunniteltu määrä, oli kaikilla kuitenkin oikea suuntaa ja tiskin takana teitä palvelee todellakin entistä paremman näköistä sakkia! HYVÄ ME! Yksi oli kuitenkin ylitse muiden ja ykkösbaarin Juhi veikin kirkkaasti koko elämäntapamuutosprjoketin voiton huikealla 14% painonpudotuksella  Lisäksi baarit halusivat palkita Alatalon ja Jätemyllyn (joka ei muuten enää voi olla Jätemylly.. Sporttimylly, PelkkäMylly, MyllynParas ?) hienosta elämäntapojen muutoksesta, ja samalla kannustaa heitä jatkamaan valitsemallaan radalla. Kiitän myös kolleegoitani minulle myönnetystä tsempparin palkinnosta, teitä on ollut ilo potkia perseelle.

 

 

 

 

Joulu lähenee ja nyt voimme vetää hieman suklaata ja kinkkua hyvällä omalla tunnolla. On syytä kuitenkin muistaa terveelliset elämäntavat jatkossakin. Nyt kun itse vuoden alusta lennän jorpakon toiselle puolelle, odotankin näitä työkumppaneitani ensi vuonna juoksemaan kanssani puoli maratoonia ja että jatkaisitte ainakin jossain määrin yhteistoimintaa. Toivon myös että te lukijat olette saaneet inspiraatiota ja iloa blogistamme ja ehkä omankin työyhteisön innostumaan samanlaiseen toimintaan.

Tack så mycket, vi hörs och god jul! 

Ps. Mieti valintojasi myös jouluna, yksi joulutorttu sisältää n.400kcal (yhden oikean aterian verran) ja on lähinnä täyttä rasvaa. Tämä on fakta

Viimeistä viedään!

 

Vajaa viikko jäljellä 12 viikkoista elämäntapamuutosprojektia ja tuntuu että aika on mennyt aivan uskomattoman nopeaa. Eikö se vasta eilen ollut syyskuun alku ja kaikki olivat intoa täynnä matkalla kohti unelmapainoaan ja tavoitteitaan. Mutta kuinkas sitten kävikään?

 

Työt ovat pitäneet kiireisenä kaikkia näin pikkujoulujen aikaan ja reenaaminen jäänyt ajoittain vähän vähemmälle mutta jokaisella muuttujalla on varmasti kuitenkin jossain takaraivossa aina kolkuttanut parempiin elämäntapoihin pyrkiminen. Yhteistreenit pidettiin viimeistä kertaa eilen (osallistujia oli huimat viisi, mitämitämitä!) mutta olemme jo alustavasti puhuneet treenivuoron jatkamisesta ensi vuoden puolella, kun kinkut ja suklaat on syöty. Mielestäni tämä on ollut mukava viikon piristys ja hauska tapa tavata kolleegoita muunkin kun työn tai lasillisen merkeissä.

 

 

Pari viikkoa sitten Oulun alueen paikallislehti Forum24 kävi tekemessä meistä juttua ja toivottavasti tämä on innostanut myös muita työyhteisöjä ryhtymään samankaltaiseen toimintaan. Jutun voittekin lukea täältä: http://www.forum24.fi/uutiset/liikunta-paras-piriste

 

Tämän viikon kunniamaininta menee kaikkien aikojen röökikeuhko korsteeni Maikulle, joka on aloittanut tupakattoman elämän (hitaasti mutta varmasti) ja tähtää Tukholman puolimaraatoonille ensi kesänä. GO MAIKKU! Niin kuin aikaisemminkin olen jo sanonut, elämäntapojen muuttaminen ei tarvitse heti olla jotain todella radikaalia ja suurta, pienikin askel parempaan suuntaan riittää.

 

Viimeiset viikot ovat iskeneet kaikille pienimuotoista paniikkia punnituksesta ja mehukeittodieteille on siirryttävä viimeistään huomenna. Lauantaina sitten saunotaan elmukelmussa ja viikonlopun aikana juostaan töissä sata ylimääräistä kierrosta.  Mutta kaikesta huolimatta sunnuntaina 2.12. aiomme ottaa kaiken ilon irti  porukalla saunoen, syöden ja juoden. Silloin selviää myös koko roskan voittaja, joka käärii itselleen huiman 600 euron raha potin. Voittaja valitaan suljetulla lippuäänestyksellä kaikkien osallistuneiden kesken ja ohjelmassa on myös muita titteleitä, musiikkiesityksiä, puheita ja porinoita ja tietysti sitä suun kostuketta. Kaikki mukana olevat kuppilat ovat luvanneet myös tuotepalkintoja voittajille. Pukeudumme parhaimipiin ja tähän huikeaan meininkiin ovat kaikki tervetulleita  klo 23 eteenpäin Apollo Live Club Ouluun. Siellä nähdään siis; kuka on tikissä ja kuka ei!

Uuteen nousuun

Kun viimeksi kuulumisiamme kirjoittelin, olimme kaikki lähdössä virkistäytymisreissuille tahoillamme. Reissut on nyt tehty ja vaikka ainakin meidän ravintolan porukalla liikuntaa sai vain lähinnä juomaa kallistava käsi, oli ohjelmassa myös hulvattoman hauskat savolaiset olympialaiset, joissa hiki saatiin pintaan ihan huomaamatta. Elämäntaparemontti meni loman ajaksi "sallitusti" katkolle mutta suurimmalla osalla arkeen ja terveelliseen elämään palautuminen onkin sen jälkeen ollut entistä haastavampaa. Kuulimpa ohimennen että baaritiskin toista puolta on jopa kulutettu paljon useammin, kuin ennen projektin alkua. Ykkösbaarin porukka saa kuitenkin heti kärkeen mitalin siitä ettei henksureissulla vedetty kaikkea ihan katolleen ja huhujen mukaan juotiinkin ihan sivistyneesti.

Ravintolahenkilökunnan ongelmana onkin ehkä juuri se että kaikki tehdään täysillä tai ei ollenkaan. Emme yleensä ota riskiä että selvinpäinkin voisi olla hauskaa joten kun juhlitaan niin juhlitaan kunnolla. Mutta myös kun treenataan niin silloinkaan ei paljoa säästellä ja tämä onkin aiheuttautunut ikäviä sairastumisia ja loukkaantumisia mukana oleville. Tavoitteena olisikin löytää arkeen se kultainen keskitie, aina ei tarvitsisi mennä ääripäästä toiseen. Itse ainakin sorrun tähän ihan täysin, nimimerkillä lomalla koko viime viikon.

Myös talven ja syksyn tulo on alkuinnostuksen taannuttua aiheuttanut varmasti jokaiselle tuossa loskapaskassa tallaavalle vaikeuksia vääntyä punttisalille. Kyllä olen monta kertaa miettinyt että kuka tänne pimeimpään ja kylmimpään jumalan hylkäämään kolkkaan koskaan ikinä ensimmäisenä tuli ja mietti että helevetti, tännehän vois laittaa kaupungin pystyyn? Joo, onhan se kiva että on vuodenajat mutta ei tuonne tuuleen ja tuiskuun kyllä lenkille viitsi lähteä.

Tässä syyspimeyden ja kaamoksen kestämisessä ja siihen reenin yhdistämessä onkin äärimmäisen tärkeää juuri tsempata muita. Kun vettä on tullut vaakatasossa on esimerkiksi yhteiskyydeillä saatu kaikki halukkaat reeneihin ja osa on käyty jopa potkimassa sängystä ylös. Niin se vaan menee, yhdessä kaikki on kivempaa. Vaikka kyse on kilpailusta mielestäni parasta on kuitenkin se yhteishenki, mitä olemme jo nyt saavuttaneet. Uskon että kun kisa joulukuun alussa päättyy niin elämäntavat ovat varmasti kaikilla osittain muuttuneet ja jokainen miettii valintojaan ainakin hieman erilaisin silmin.

Tästä onkin hyvä lähteä yhdessä salaattilounaalle jonka jälkeen perinteisiin tiistai-treeneihin kamppailuklubille. Selviämistä syksyyn, d-vitamiinien lisäksi urheilu on yksi parhaista piristeistä!

No excuses, just do it!

Tahdon voimaa!

"Mulla on polvi kipee", "Siellä sataa vettä","Kauppa oli menny jo kiinni", "Olin koko päivän töissä", "Lapset kiukutteli", "Koira vittuili", "Kaveri houkutteli juomaan", "Hirvee darra", "Kummin kaiman ristiäiset", "Väsyttää", ja jep jep! Tekosyitä liikunnan välttämiseen tai epäterveellisesti syömiseen löytyy loputtomiin ja varmaan jokainen meistä on syyllistynyt johonkin ylläolevista. Kaikki tekevät toki omat valintansa mutta se on sitten eri asia mihin ne valinnat johtavat. Kyse ei kuitenkaan ole mistään sen monimutkaisemmasta kuin omasta itsestä ja halusta saavuttaa jotain, sillä mikään ei ole mahdotonta jos tarpeeksi tahtoo. Kuluneen viikon teemana onkin ollut tekosyiden syrjäyttäminen ja tahdonvoiman lisääminen, yhdessä me pystymme tähän!

On  tutkimattakin selvää, vaikka joku valopää tästä tutkimuksenkin oli julkaissut, että kun ihminen liikkuu enemmän hän myös nauttii siitä joka kerta enemmän. Keho alkaa suorastaan vaatimaan liikuntaa ja lenkille on päästävä. On ollut ilo jo kahdessa viikossa nähdä, miten aikaisemmin melkein täysin liikuntaa harrastamattomat hahmot, ovat nyt hymyssä suin postanneet uintisuorituksiaan ja kävelymatkojaan facebook-ryhmäämme. Viikon hymypoika patsas meneekin Jätemyllylle, jolle pitää nyt varmaan keksiä uusi nimi projektin jälkeen, ja jonka  innostumisen näkee kilometrienkin päähän. Innostunutta porukkaa oli kyllä kaikki viime tiistain kahvakuulatreeneihin osallistuneet, hikeä virtasi taas solkenaan ja reippaimmat hölkkäilivät vielä treenin jälkeen kotiin. Kuula heilui ja kilot karisi silmissä.

Paskimman tekosyyn tittelin saa kuitenkin  se ettei mulla ole aikaa, jota ei onneksi kenenkään suusta vielä ole kuulunut. Kerrompa esimerkkinä oman viimeiseen kuuden päivän ohjelmani johon on sisältynyt, ei ainoastaan 10 tuntia treeniä, vaan myös 6 tuntia opiskelua yliopistolla, 30 tuntia töitä, 4 tuntia elokuvissa istumista, n. 6tuntia facebookissa surfailua sekä 1 tunti "muuta aerobista hyötyliikuntaa." Lisäksi olen ehtinyt myös nukkua kohtuulliset yöunet, nähdä ystäviä ja juhlia yhden syntymäpäiviä, laittaa hyvää ruokaa, nauttia pitkän tiistai-aamupalan, shoppailla kohtuudella, illastaa ulkosalla ja lukea 250 sivuisen kirjan. Jos joku siis väittää ettei ole aikaa, niin kokeilisitko aluksi vaikka siten että sulkisit tv:n?

Kaikille kuitenkin läpyt ja yläfemmat, mieletön viikko taas takana. Nyt voidaankin ottaa pieni time-out projektiin, sillä kaikki kilpailijat ovat lähdössä tahoillensa virkistäytymispäiville. Jos joku on koskaan ravintolahenkilökunnan reissuilla ollut mukana, tietää tasan varmasti sen että virkistyminen on aika kaukainen teema näissä kekkereissä. Niinkuin ensimmäisessä tekstissä mainitsin, tarkoituksena ei kuitenkaan ole lopullisesti kieltäytyä kaikesta juhlinnasta ja mielestäni kaikki ovat kyllä ansaineet nyt sen käristemakkaran ja hieman tähtijuomaa. Erona tämän kerran reissuun on kuitenkin se, että myös lenkkarit on pakattu mukaan.
 

Reeniä ja räkätautia

Viikko virkeämpää ja parempaa elämää takana ja kaikki hahmot vielä hengissä. Alun sanotaan olevan hankalin ja sitä se totisesti on ollut ainakin sairastamisen kannalta, sillä vuorotellen joku on valitellut kurkun kipeytymistä, osa taas krapulaa ja muutama on joutunut ihan vuodepotilaaksikin. Ehkä vesisateessa tehdyllä yhteislenkillä oli osasyytä asiaan mutta tuosta krapulasta en kyllä tiedä mistä se oikein tulee. Ensimmäisissä treeneissä ei kuitenkaan kuunneltu tekosyitä ja hikeä virtasi varmasti yhtä monta litraa kuin tämä porukka pystyy yhdessä illassa alkomahoolia kurkkuunsa kaatamaan. (Ja se on paljon se!) Tomi ei antanut armoa ja kovimmatkin kundit konttasivat kotiin. Huomenna jatkamme herra Helasen johdolla joka ei varmasti päästä meitä yhtään vähemmällä.

Go team go!

Itse Mestari

Myös ruokavaliossa pysyminen on tuotanut vaikeuksia yhdelle jos toiselle. Vaikka suunta on selvästi parempaan ja itsekin huomasin tänään kaupassa käydessäni kulkevani jo automaattisesti reitin omenat-rahkat-raejuusto-mehukeitto-marjat-tonnikala, kaupungille palkkaamamme huippuluokan ruokapoliisi on kuitenkin saanut jo useampaan otteeseen kilpailijoita kiinni itse teossa.

Apollon takahuoneen roskis su 9.9. klo 01.17, syyllistä etsitään edelleen

Marisa ja ranskis

Anttu ja Atte, burgeri ja wingsit

Blokkitiimi mättämässä

Ja Anttu jälleen, tällä kertaa seuranaan juustonaksut

Kuitenkin alkutaival on ollut täynnä myös onnistumisen hetkiä sekä sitä kaivattua liikunnan riemua ja useat ovatkin jo oivaltaneet homman juonen. Lenkki todellakin piristää enmmän kuin kebabrulla majoneesilla! Jos kisamme olisi kuin Selviytyjät missä aina joka viikko äänestetään yksi uunista ulos seitakäräjillä, koskemattomuus menisi tällä viikolla Mr. Väisäselle, joka niitti hienosti menestystä puulaaki jalkapallossa ja Mr. Cajanderille, jonka marjanpoiminta saalis on suorastaan kadehdittava.

HOX polvi, kaikki on laitettu peliin!

Onnellinen marjastaja

Nyt on maanantai ja toivotankin treenintäyteistä viikkoa, ei ainoastaan tiimille vaan myös kaikille 1500 ihmiselle jotka ovat blogiimme eksyneet! Huikeaa, en olisi uskonut että ryhmärämän ryhdistäytyminen kiinnostaa näinkin paljon mutta tässähän on nyt jo reality-sarjan ainesta. Huomenna vietetään superpäivää: supertreeniä, superfoodia ja illalla superelokuviin ottamaan mallia Channing Tatumin lihaksista.

Hyvä minä, hyvä me, hyvä meidän joukkue!